Mitä oppiminen tarkoittaa?

Oppiminen tarkoittaa sitä että hankkii jonkun uuden tiedon tai taidon. Oppiminen voi tarkoittaa myös sitä, että käyttää aiemmin oppimaansa uudella tavalla, tai että ottaa johonkin tuttuun asiaan jonkun uudenlaisen näkökannan. Oppiminen on elämän pituinen prosessi. Ihminen oppii kasvaessaan asioita muita seuraamalla, myös ympäristö opettaa. Koulutuksessa oppii asioita, mutta oppimista tapahtuu myös jokapäiväisissä arkisissa tilanteissa.  Parhaimmillaan oppiminen antaa onnistumisen elämyksiä, kun havaitsee osaavansa jonkin uuden taidon tai osaa soveltaa oppimaansa.

Ammatillisessa opetuksessa oppiminen tarkoittaa useimmiten sitä, että otetaan haltuun laajoja kokonaisuuksia käsitteiden tasolla, ja sen jälkeen sovelletaan ja käytetään näitä opittuja tietoja käytännön työssä. Ammatillista oppimista tapahtuu eri tavoin ja menetelmin ja myös hyvin erilaisissa ympäristöissä.

Miten ihminen oppii parhaiten?

Ihmiset ovat erilaisia oppijoita. Tärkeää oppimisessa on tunnistaa oma oppimistyylinsä. Kasvava lapsi tai nuori ei ehkä vielä tunnista omaa oppimistyyliään, opettajan täytyy tunnistaa näitä oppimistyylejä ja muokata opetustaan niin että oppiminen on mahdollista. Aikuisopetuksessa sen sijaan aikuinen voi tunnistaa oman oppimistapansa ja hyödyntää sitä opiskelussa ja oppimisessa. Kaikissa tapauksissa, lasten, nuorten ja aikuisten opetuksessa opettaja voi kuitenkin vaikuttaa opetukseen havaitsemalla näitä erilaisia oppimistyylejä ja myös oppimisen vaikeuksia. Opettaja suunnittelee opetuksen niin että se mahdollistaa oppimisen kaikille opiskelijoille. Aikuinen opiskelija taas voi opiskellessaan käyttää juuri sellaisia toimintatapoja (oppimisstrategioita), jotka mahdollistavat oman oppimisen. Jotkut oppivat parhaiten näkemällä jonkun asian (esimerkiksi kaavio tai taulukko dia-esityksessä), toiset taas kuulemalla (opettaja kertoo asian), ja jotkut oppivat parhaiten tekemällä (tekemällä muistiinpanoja, tutustumalla aihealueeseen käytännössä esim. vierailemalla yrityksessä). Kaikki nämä oppimistyylit tulisi huomioida opetuksessa ja opiskelijan myös itse pyrkiä hyödyntämään omassa opiskelussaan  omia vahvuuksiaan.

Oppimiseen vaikuttaa myös se, mikä on opiskelijalle mielekästä, millainen motivaatio hänellä on opiskeluun. Oppimista tapahtuu, kun opettaja luo oppimisille suotuisat puitteet ja myös ruokkii opiskelijan halua oppia. Oppimisella on myös hyvä olla jokin tavoite, kuten esimerkiksi ammattikoulun opiskelijalle mahdollinen työpaikka tulevaisuudessa. Konkreettinen tavoite lisää motivaatiota opiskella, ja helpottaa oppimista.

Miten opetan omaa alaani ja miten alallani oppii parhaiten?

Ammatillisessa oppimisessa otetaan ensin haltuun teoria ja käsitteet joita ammattialaan kuuluu, ja sen jälkeen tietoja sovelletaan käytäntöön. Ammatillinen oppiminen tapahtuu syvällisesti vasta käytännön tekemisellä. Esimerkiksi leipuri ei välttämättä opi leipomaan lukemalla pullan reseptiikkaa ja tekovaiheita paperilta, vaan laittamalla kädet konkreettisesti taikinaan. Usein ammatillinen oppiminen vaatii myös toistoja ja harjoituksia, sitä että tietoja ja taitoja sovelletaan mahdollimman monessa eri tilanteessa.

Liiketalouden opettajana ei opeteta opiskelijoille mitään konkreettisia kädentaitoja, kuten kokkiopiskelijat oppivat tekemällä ruokaa. Liiketalouden opiskelijoiden työkenttä on hyvin laaja, ja opiskelijat sijoittuvat hyvin erilaisiin ammatteihin ja erilaisiin organisaatioihin. Liiketalouden opinnossa opiskellaan liiketoiminnan erilaisia perusprosesseja, jotka auttavat ymmärtämään erilaisten yritysten ja organisaatioiden toimintaa ja toimintoja, ja niissä työskentelyä.  Perusopinnoissa annetaan kokonaiskuva liiketoiminnasta, ja syventävissä opinnoissa taas keskitytään johonkin erityisalueeseen, kuten taloushallintoon, henkilöstöjohtamiseen tai markkinointiin. Kuitenkin kaikki tieto pitää liittää vahvasti käytäntöön, jotta tietoa ja taitoja voi konkreettisesti hyödyntää ammatissa. Siksi pidän liiketalouden opetuksessa oleellisena kytkemisestä tosielämän yrityksiin, teorioita ja liike-elämän toimintatapoja tulee tehdä tutuksi case-esimerkein, joissa opiskelijat pääsevät itse olemaan luovia ja toteuttamaan prosesseja, joita oikeassa elämässäkin yrityksissä ja erilaisissa organisaatioissa tapahtuu.

Yritysmaailman ja erilaisten palvelujen muuttuessa pidän todella tärkeänä kehitysnäkökulmaa. Jos nyt lähtisin opettamaan liiketalouden aineita, toisin opetukseen mahdollisimman paljon mukaan kehitys-tehtäviä, joissa pyrittäisiin ajattelemaan tulevaisuutta. Oman alan opetus tapahtuu vahvasti vieläkin luokka-ympäristössä, mutta tulevaisuuden liiketalouden opettajan pyrkisin verkostoitumaan, ja tuomaan opetusta enemmän työelämään, ja myös työelämää luokkahuoneeseen. Omalla alallani opiskelijat oppivat parhaiten ottamalla haltuun liike-elämän perusasiat ja työvälineet, soveltaen niitä sen jälkeen käytäntöön, ihan niin kuin muillakin ammattialoilla. Pidän erilaisten tietoteknisten sovellusten hallintaa ihan oleellisena liiketalouden opintoja ajatellen. Kumppani-yritysten kautta näitä pitäisi pystyä tuomaan tutuksi jo liiketalouden opiskelussa. Viime vuosina liiketalouden opetuksessa paino-alueita ovat olleet mm. ICT ja yrittäjyys. Hyvä liiketalouden opettaja osaa haistella tulevaisuuden yrityselämän muutoksia ja trendejä, ja ottaa opetukseen mukaan sellaisia asioita, joista voi olla liiketalouden ammattilaisille hyötyä tulevaisuudessa. Yritysmaailma muuttuu todella nopeasti, ja hyvä liiketalouden opettaja on perillä koko ajan tapahtuvista muutoksista, ja jopa kulkee askelen edellä.

Omissa tradenomi-opinnoissa havaitsin opettajilla hyvin erilaisia opetustyylejä. Osa opettajista piti perinteisiä kalvosulkeisia opiskelijoiden kuunnellessa. Kuitenkin se mistä jäi eniten käteen, liittyi juuri sellaisiin tehtäviin, jossa pääsi käyttämään omaa luovuuttaan ja tekemään kehittämistyötä. Liiketalouden opettajan pyrkisin sellaisiin opettamismenetelmiin, joissa otettaisiin huomioon hiljaiset puurtajat jotka oppivat lukemalla ja myös ne jotka haluavat käyttää luovuuttaan. Liiketalouden opinnoissa tehdään paljon ryhmätyötä, ja se antaa samalla hyviä valmiuksia toimia osana työyhteisöä ja "tiimiä".

huone.jpg


Miksi oppimista tapahtuu ja miksi ei tapahdu?

Oppimista tapahtuu, kun opiskelijalla on motivaatio ja sisäinen halu oppimiseen. Oleellista on myös se, millaiset puitteet opettaja luo oppimiselle, kuten oppimisympäristö tai opetuskeinot. Opiskelijan täytyy myös tunnistaa oman oppimistyylinsä ja valita oikeat oppimisstrategiat, joilla oppimista tapahtuu. Tärkeää on myös olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa, koska vuorovaikutus mahdollistaa vertaistuen, ryhmässä oppijat tukevat ja rohkaisevat toisiaan oppimaan. Opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus taas myötävaikuttaa siihen, että opiskelijaa ohjataan läpi opintojen, ja opettaja voi myös vaikuttaa opiskelijan sisäisen motivaation löytymiseen.

Jos oppimista ei tapahdu, syy voi olla opiskelijassa itsessään. Opiskelijan motivaatio ja halu opiskella ei ehkä ole riittävä. Toisinaan varsinkin aikuispuolella opiskelijat joutuvat toteamaan, että heillä ei ole resursseja opiskeluun, kuten riittävästi aikaa. Opettaja saattaa myös käyttää opettamisessa keinoja, jotka eivät mahdollista oppimista. Myös ympäristössä saattaa olla fyysisiä tekijöitä, jotka haittaavat oppimista, tai oppijalla saattaa olla oppimisvaikeuksia.

Jos ajattelen oman alani opettamista ja oppimista, suurin vaara on se että liiketoiminnan ja organisaatioiden ymmärtäminen jää vain teorian ja käsitteiden tasolle. Suurin haaste on saada opiskelijat ymmärtämään ja soveltamaan oppimaansa, niin että he voivat käyttää opittua myös työelämässä. Liiketalouden alalla, kuten muillakin aloilla on paljon erilaisia perusopintoja, joissa on osa-alueita joita opiskelijat eivät välttämättä koe mielekkääksi tai tarpeelliseksi. Suuri haaste on myös saada opiskelijat ymmärtään näiden osa-alueiden tärkeys ja hyödyllisyys työelämässä ja mahdollistaa oppiminen. Näin jälkeen päin on tullut huomattua, että se virkamies-ruotsikin olisi ollut työelämän kannalta varsin hyödyllinen taito.

kuva%20%2800000002%29.jpg